Lentohenkilökunnan psykologinen arviointi osana lentoturvallisuutta

Vaikka voisi helposti ajatella että lentoturmien syy piilee yleensä teknisissä vioissa, todellisuudessa inhimillinen tekijä on useimmiten onnettomuuksien taustalla. Sen takia laadukkaan koulutuksen lisäksi, lentohenkilökunnan psykologinen arviointi on tärkeää. Erityisen traagisen muistutuksen tästä antoi Germanwingsin lento numero 9525. Lentokone tuhoutui, kun itsemurha-altis perämies ajoi lentokoneen vuorta päin. Turmassa kuoli 144 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä. Lentäjien psykologinen tarkkailu petti ja mieleltään sairas pilotti onnistui tuhoamaan koneen yksinään, vaikka kaikki muut turvallisuusaspektit olivat hallinnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme kuinka lentohenkilöstön psyykettä arvioidaan.

Mielenterveys osana tehokasta lentoturvallisuutta

Germanwingsin tapaus hätkähdytti maailmaa ja tragediasta seurasi edes se hyvä, että ilmailuviranomaiset alkoivat keskittyä lentohenkilöstön mielenterveyden huomioimiseen enemmän. Valitettavasti tällä saralla riittää vielä paljon työtä, sillä aiheesta ei ole vielä edes kerätty paljon virallista dataa.

Toistaiseksi saadut luvut kuitenkin vahvistavat, että mielenterveyden huomioiminen lentäjien ja muiden lentokonehenkilöstön suhteen on tärkeää, sillä esimerkiksi peräti 350 lentäjää on jo hyllytetty Iso-Britanniassa vuoden 2010 jälkeen mielenterveydellisistä syistä. Sydän- ja verisuonitautien jälkeen, mielenterveydelliset syyt ovat yleisin syy hyllyttää lentolupa. Vastaavasti Brasiliassa, 23,7% kovasti kuormitetuista lentäjistä oireili mielenterveydellisiin syihin viitaten. Asiantuntijat alleviivaavat, että lentäjät tulisi hahmottaa supersankarien sijaan ihmisinä ja siinä missä muutkin ammattihenkilöt, hekin ovat alttiina mielenterveysongelmille.

Mielenterveysongelmien mahdollisia aiheuttajia ilmailualalla

Lentäjän ammatti vaatii paljon vastuuta ja voi olla paikoin hyvin stressaavaa. Lisäksi lentäjät saattavat joutua työskentelemään epäsäännöllisinä aikoina jotka rokottavat yleistä terveyttä ja sosiaalista elämää. Tätä pahentaa entisestään pitkät ajat, jolloin lentäjät ovat kaukana poissa kotoa. Lisäksi lentäjät pyrkivät mahdollisimman paljon välttämään ammattipiirissään mielenterveysvaivojen aiheuttamaa stigmaa, mikä voi lisätä stressiä entisestään ja altistaa mielenterveysongelmille. Näitä tekijöitä on esitetty pääasiallisina syinä, jotka voivat altistaa lentäjiä mielenterveysongelmille.

Vaikeaa tasapainottelua piilottelun ja avoimuuden välillä

Mielenterveyden tarkkailu etenkin lentäjien kesken on vaikeaa, sillä se luo vaikean eturistiriidan avoimuuden ja piilottelun välille. Mikäli lentäjä, joka kokee mahdollisesti kärsivänsä mielenterveydellisistä ongelmista, kertoo tästä eteenpäin, hän saattaa menettää lentokirjansa ja siten elantonsa. Toisaalta mikäli hän ei kerro ongelmistaan, hän säilyttää työnsä mutta kantaa sairauden taakkaa, joka voi pahimmillaan luoda turvallisuusriskin matkustajille ja muille työntekijöille.