Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelylaitteet

Erityisesti Suomessa ja muissa pohjoisissa maissa asuville lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittely on tärkeä osa lentoturvallisuutta. Jokainen talven pakkasilla lentänyt on jossain määrin nähnyt omakohtaisesti lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelylaitteita lentokentillä. Tässä artikkelissa paneudumme tarkemmin tähän pohjoisen erikoisuuteen. Jäänesto- ja poistokäsittely on ainakin Finnairin puolesta toteutettu hyvin, sillä lentoyhtiö on yksi maailman turvallisimmista haastavista olosuhteista huolimatta.

Miksi lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyä tarvitaan?

Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittely tehdään ettei lentokoneen osat jäädy. Toimenpide tehdään hieman ennen kuin lentokone nousee kiitoradalta. Toimenpide tehdään, jotta kone säilyttää lento-ominaisuutensa paremmin ja lentoturvallisuuden parantamiseksi. Toimenpide on hyvin tärkeä sillä lentokoneen muotojen tulee olla mahdollisimman tasaisia, jotta voimakkaat ilmavirrat eivät estä koneen ohjattavuutta tai kykyä nousta ilmaan. Pahimmillaan lentokoneiden asiallisen jäänesto- ja poistokäsittelyn puute voi johtaa lentoturmaan. Toimenpide on myös siksi tarpeen, ettei jää tai lumi estä koneessa olevien antureiden ja sensorien toimintaa. Lämpötilan ei tarvitse olla edes kovin matala, vaan jäänesto- ja poistokäsittely tehdään jo lämpötilan ollessa nolla astetta.

Toimenpide voi olla suhteellisen mittava, sillä isokokoisen lentokoneen jäänesto voi viedä jopa 20 minuuttia. lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyn mittakaavasta kertoo myös se, että Helsinki-Vantaan lentokentällä käytetään vuodessa enimmillään jopa neljä miljoonaa litraa glykolia. Kun jäänestoaine on saatettu koneen pintaan, se ei pelkästään poista siinä ollutta jäätä vaan lisäksi myös estää jään uudelleensyntymisen tietyllä aikavälillä.

Jäänesto- ja poistokäsittelyn laitteet ja kemikaalit

Nykyaikana jäänesto- ja poistokäsittely toteutetaan joko kemikaalisesti tai infrapunalaitteilla. Enimmäkseen se toteutetaan kemiallisin keinoin etyyli- tai propyyliglykolia käyttämällä. Myös lukuisia muita kemikaaleja on käytetty mutta Suomessa käytössä ovat glykoolit. Glykooliin lisätään myös väriainetta, joka helpottaa kenttähenkilöstöä koneellisesti levittämään se tasaisesti lentokoneeseen kauttaaltaan.

Historian aikana myös erikoisempia toimenpiteitä on käytetty, kuten sähköisiä, ilmavirta- ja pneumaattisia jäänestolaitteistoja, jotka on kuitenkin nykyään valtaosaksi korvattu kemikaalisin keinoin. Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittely ei ole ympäristöystävällistä mikäli sen puhdistamisesta ei huolehdita asianmukaisesti. Suomessa, nykyaikaisilla lentokentillä, tästä kuitenkin huolehditaan, sillä glykooli saadaan enimmäkseen kerättyä talteen ja kuljetettua jätevedenpuhdistamoon. Ainetta on alettu myös kierrättää ja uusiokäyttää.